Jos olisin puu
Vuonna 2014 istuin lukemattomia tunteja katsellen erästä puuta. Kirjoitin ajatukseni runoiksi ja piirsin kuviksi. Kun Shala Vallan logon mietintä tuli ajankohtaiseksi 2016 huomasin, että sehän oli ollut jo pitkään valmiina! Otin sen siis tästä kuvasta, jonka piirsin runoon 12.15
Jos olisin puu
Annukka Yliruusi 2014
1.15
Jos olisin puu, joka elää yksin.
Minusta kasvaisi varmasti sitkeä ja luja.
Selviytyisin! Pärjäisin! Minä!
En heiluisi myrskyssä, kuihtuisi paahteessa.
Juuret pitkät, latva matala, mutkikas profiili.
Hedelmät pienet ja karvaat.
Sama tarina vuodesta toiseen.
Minua ihmeteltäisiin kaukaa;
mikä tahdonvoima!
Mikä taistelija!
Minä!
Entä jos joku uskaltaisi lähelle.
Niin lähelle, että tuntisin kipua.
Jos vesi voi kiveä hioa,
auttaisiko kyynel puuta?
_____________________________________________________
2.15
Jos olisin puu, osaisin levätä kun on levon aika.
Vetäytyisin.
Vaipuisin.
Antaisin olla.
Luopumalla tekisin tilaa.
Talvi tyhjää.
Kevät kerää.
Ei se ole sama lehti, joka silmusta herää.
Jos olisin puu, kesän naurussa antaisin kaikkeni.
Kukkisin lämmintä kultaa.
Huutaisin hurjana vihreää.
Ottakaa, tässä olen!
Ottakaa nyt, ei tästä mitään jää!
Olisin tyhjä ja jälleen täysi.
Olematta koskaan vanha, olisin aina uusi.
_____________________________________________________
3.15
Jos olisin puu, jota peittää valkoinen tuohi,
ei kukaan vaatisi minua kasvamaan kaarnaa.
Olisin koivu.
Talvisin katoaisin maisemaan.
Keväisin tarjoaisin juoksevaa mahlaa.
Kesäisin seisoisin koruna portaikossa.
Syksyisin tuulisin keltaista vaivaa.
Ei kukaan ihmettelisi miksi
en talvisin kanna kynttilää oksallani,
en keväisin kirpeältä pihkalta tuoksu,
en kesäisin viilennä tummilla varjoillani,
en syksyisin vihreydestäni luovu.
Saisin olla koivu.
_____________________________________________________
4.15
Jos olisin puu,
en osaisi puhua sanoin, mutta
kertoisin monella tavalla
ja kertoisin kaikille samoin.
En osaisi katsoa silmin, mutta
näkisin monelta taholta
ja näkisin kaikissa samaa.
En osaisi kuulla korvin, mutta
tuntisin äänien kulun
ja tuntisin; kaikki on.
_____________________________________________________
5.15
Jos olisin puu, millaiset olisivat siipeni?
En voisi nousta lentoon.
En repiä juuriani maasta ja irrota.
Ne eivät olisi lähtemistä varten.
Niillä ei pääsisi kauas pois.
Ehkä siipeni olisivat suuri untuvainen kehto,
tuulet ja paahteen kesyttävä verho.
Siivet ympärilläni löytäisin oikean suunnan;
syvyyteni,
kaikkeuden,
maailmojen ääret ja rannan.
_____________________________________________________
6.15
Jos olisin puu, en jäsentäisi aikaa.
En kuluttaisi kuluttamalla työntäyteisiä päiviä,
odottaisi viikkoja vailla velvoitteita.
En tietäisi miksi tai mistä pitää lomaa.
Miten aika eroaa ajasta?
Eikö velvollisuus ole sitä, että saa
ja että saa myös jakaa?
En ymmärtäisi mitä on kiire.
En hoputtaisi raakiletta 'Nyt kypsyt!'
En päästäisi irti vihreästä lehdestä.
Kiire on ajatus 'aika on rahaa'.
Rikkaus on olotila, sallimus nähdä pyhää.
Jos olisin puu, minulla olisi kaikki aika.
Sillä aika on tämä henkäys.
Yksi aallon huippu, yksi pohjan kosketus.
_____________________________________________________
7.15
Jos olisin puu, en pelkäisi pilvien varjoja.
En säikkyisi mustaa taivasta,
en masentuisi tasaisen harmaan alla.
Tietäisin; jokainen pilvi katoaa,
pilvi on vettä, joka odottaa.
Jos olisin puu, antaisin sateen tulla.
En surisi sen sumuisia kyyneliä,
en estäisi sen kuohuntaa kylkiäni pitkin.
Luopuisin sateelle tomuni,
päivieni pölyiset jäljet.
Jos olisin puu, ottaisin auringon lämmön vastaan.
En kääntäisi selkääni tai anoisi marttyyrin viittaa.
En miettisi oikeuttani valoon.
Antautuisin.
_____________________________________________________
8.15
Jos olisin puu, antaisin suojan tarvitsevalle.
Ilman maksua, ilman vuokraa.
Antaisin huomaamattani,
antaisin koska voin antaa.
Jos olisin puu, jakaisin hedelmäni ottajille.
Ilman surua, ilman iloa.
Jakaisin huomaamattani,
jakaisin koska saan jakaa.
_____________________________________________________
9.15
Jos olisin puu seinustalla.
Jos kasvaisin muurin suojassa.
Eikö minusta kasvaisi puolikas puu,
enkö kasvaisi kituen varjossa?
Mikään seinä ei kasva siemenestä.
Mikään seinä ei aikaa kestä!
Seinä on paikoilleen pakotettu ajatus.
Pelko on syy, varjo seuraus.
_____________________________________________________
10.15
Jos olisin puu,
en kasvaisi alusta loppuun.
En kasvaisi aikaa.
Kasvaisin sisältä ulos.
Kasvaisin kokonaisia kehiä.
Jos olisin puu,
suojelisin virheetöntä sisintäni.
Vaalisin ensimmäistä henkäystäni.
Sillä kuolisin, jos sen kadottaisin.
Kaatuisin tietämättä minne palata.
_____________________________________________________
11.15
Jos olisin puu, joka kasvaa ruukussa.
Olisinko puu?
Kasvaisinko ruukussa?
Enkö olisi vain juureton juurien päällä?
Enkö eläisi vailla kaipausta valoon?
Puu tarvitsee maata, ei pohjaa.
Juuret virtaavan veden valon joeksi johtaa.
_____________________________________________________
12.15
Jos olisin puu, minulla olisi varjo.
Lähelläni joku tuntisi pimeän,
minä estäisin yhteyden valoon.
En silti rakentaisi elämääni varjoni varaan,
en voisi pitää pimeää paikoillaan.
En hallita mustan määrää.
En luoda varjoa ilman valoa.
En pelkkää pelkoa kylvää.
Voiko varjosta päästä irti?
Voiko tehdä muuta kuin irroittaa?
Jos minä seisoisin paikallani luottaen,
valo voittaisi varjoni tahdon.
_____________________________________________________
13.15
Jos olisin puu, ottaisin vain sen minkä tarvitsen.
Sammuttaisin janoni, en pyytäisi lisää.
Mihin puu varastoisi turhan?
Miten puu säilöisi mitään?
Ei puu kanna oksillaan vuosia vanhaa hedelmää.
Ei puu pidä kiinni lehdestä, jossa ei ole elämää.
Mitä eroa on 'pitää' tai 'ottaa' tarvitsematta?
Jos olisin puu, kenelle kuuluisivat hedelmäni?
Antajalle vai ottajalle?
Voisiko puu omistaa mitään?
_____________________________________________________
14.15
Jos olisin puu, minulla ei olisi tunteita.
Tunne on himmeä linssi,
miten eläisin ilman sen sumeaa suojaa?
Ilman surua, jonka taakse vajota lohtua kaivaten.
Ilman iloa, joka nostaisi pintaan kuplien.
Ilman vihaa, joka hyökkäisi salaman lailla.
Ilman pelkoa, jonka kahleissa olisin aina vailla.
Ei olisi puolustusmuuria!
Ei edes vallihautaa!
Kokisin kaiken suoraan.
Todellisuuden.
Kirkkauden.
Olisiko se liikaa?
_____________________________________________________
15.15
Jos olisin puu, mitä olisi minulle rakkaus?
Se ei olisi jotain liian kaukaista ja tavoittamatonta,
minä asuisin siinä,
se olisi tässä!
Sillä rakkaus on suuruus kaikkein pienimmässä.
Kokonainen metsä yhdessä siemenessä.
Jos olisin puu, olisi rakkaus minun koti.
Ja metsän sydämessä olisi kotini ovi.
_____________________________________________________