Käyttäytymisen taide

Joogasta puhutaan usein tieteenä, jota se onkin. Patanjalin joogasutrista voimme lukea, millaisiin ihmeisiin joogan tiedettä harjoittamalla voi edetä. Kaikki on mahdollista jokaiselle, mutta hyvin harva lähtee edes tavoittelemaan siddhejä, mystisiä kykyjä.

Tiede sanalla on lineaarinen kaiku: kun teet näin, tapahtuu noin. Mutta miten 'tehdä', toimia, käyttäytyä, niin, että tieteellinen lineaarisuus toteutuu?

Ennen asanaa, astangajoogassa tulevat yamat ja niyamat. Moraaliset ja eettiset velvoitteet ja asenteet itseä ja ympäröivää maailmaa kohtaan. Väkivallattomuus, totuudellisuus, olosuhteista riippumaton tyytyväisyys, puhtaus, varastamattomuus jne. Hyveitä, joiden harjoittamien puhdistaa joogia sisäisesti, siinä missä asanaharjoitus tekee samaa fyysisesti.

Joogasutrista on turha etsiä neuvoja yksittäisiin tilanteisiin, esimerkiksi: 'Jos totuuden sanominen vahingoittaa, onko parempi pysyä hiljaa?' Jokainen tilanne jätetään joogin oman harkinnan varaan. Tällöin päästään ehkä kauneimpaan koskaan kuulemaani määritelmään joogasta, joka on 'käyttäytymisen taide'.

Tiede toteutuu taiteen luovalla voimalla.

On viisasta tutustua yaman ja niyaman periaatteisiin, jotta kiperän tilanteen tullen on kehykset valmiina. Sillä vaatii suurta luovuutta selvitä monestakin arkipäivän tilanteesta kunnialla. Miten vastata kiperiin kysymyksiin, miten reagoida kun suututtaa, mitä valita milloinkin ja miksi? Miten oppia syömään tai nukkumaan sopivasti, ei liikaa, eikä liian vähän? Mitä tehdä jos pelottaa? Mitä tehdä, jos ei ole aavistustakaan mitä pitäisi tehdä?

Yhtälailla näissä tilanteissa, kuin asanaharjoituksessa, hengittämien auttaa. Hengitä ja keskity siihen missä olet. Hengitä ja huomioi nämä kolme: aika, paikka ja olosuhteet. Nyt, tässä, näissä olosuhteissa toimin näin. Parhain päin.