Matto on maailma

Asanaharjoitus on jokaisella ihmisellä eri näköinen. Erilainen on myös jokaisen ihmisen elämä. Siksi harjoitusta voi verrata elämään kaikessa suhteessa.

Kun katsoo useamman ihmisen yhtäaikaista harjoitusta voi nähdä miten se yhdistää. Samassa tahdissa, samat liikkeet ja silti; jokaisen harjoitus eroaa toisista lukemattomilla tavoilla. Miksi?

On yleistä pohtia harjoitusten eroavaisuuksia ajatellen ainoastaan kehoja ja sitä mitä toisella on verrattuna itseen. Toisen keho on notkeampi, nuorempi, terveempi, vahvempi. Toinen saa kädet lattiaan, toinen osaa hypätä suoraan istumaan, toinen saa jalat risti-istuntaan vaivatta. Keskittyä ajatukseen kehon rajoituksista ja omista puutteista. Eikä tässä mitään vikaa ole. On hyvä oppia tunnistamaan oman kehon rajoitukset ja tosiasiat, mutta tähän ei tarvitse jäädä, sillä asanaharjoitus on paljon enemmän.

On hyvä pohtia myös sitä mitä kaikkea siinä matolla tekee. Kuinka monta kertaa jalat liikkuvat hakien hieman parempaa asentoa? Kuinka monta kertaa tulee oiottua paitaa ja housuja, sukien hiuksia pois kasvoilta? Kuinka monta kertaa tulee vilkaistua naapuria tai ikkunaa? Ja sitten voi kysyä itseltään että miksi. Harjoitus on yksinkertaisuudessaan hämmentävä ja siten sitä voi verrata myös omaan elämään. Kuinka paljon on asioita, joita voin jättää pois? Matolla voi tavoitella luottamusta siihen, että mikään ei järky vaikka hiukset ovat naamalla tai paita vinossa - sen sijaan voi keskittyä ainoastaan hengitykseen ja siihen mitä sillä hetkellä on tarkoitus tehdä.

(Rautalanka versio:

Ekam, sisäänhengitys, kädet ylös, katse sormenpäihin.

vai.. tai..

Ekam, pikku askel eteenpäin, sisäänhengitys, hiukset korvantaakse, kädet ylös, katse kattolamppuun joka on näköjään pölyinen.. ja sieltä sitten sormenpäihin.. )