"Säännöllinen"

'Ja lujaperustuksista on se, mikä on pitkäaikaista, keskeyttämätöntä ja antaumuksellista'

(1.14. Sa tu dirgha-kala-nairantarya-satkarasevito drdha-bhumih - Joogan filosofia s.49, Måns Broo)

Näin Patanjalin kuvaa lujaperustuksista harjoitusta Jooga Sutrissa. Tässä sutrassa puhutaan joogasta laajana kokonaisuutena, jossa harjoitus käsitetään kattamaan koko elämä, mutta yhtä hyvin se toimii puhuttaessa vain esim. asanaharjoituksesta.

Astangajoogan asanaharjoituksesta puhutaan usein säännöllisenä harjoituksena. Ei voida puhua päivittäisestä harjoituksesta, sillä lauantaisin, uuden- ja täydenkuun päivinä, sekä naisilla kuukautisten kolmena ensimmäisenä päivänä harjoituksesta pidetään tauko. Jo tämä rikkoo mielen tasolle iskostuneen 'säännöllisyyden kaavan' kerta toisensa jälkeen - juuri kun pääsee vauhtiin, tulee lauantai tai kuupäivä!

'Säännöllinen' on adjektiivi, joka kuvaa jotain joka tapahtuu useita kertoja määrätyin väliajoin. Sanan synonyymejä ovat mm. kiinteä, pysyvä ja vakituinen. Silti mielessä yhdistämme sanan myös mm. tylsään ja puuduttavaan. Säännöllinen on siis enemmän laatua kuin määrää kuvaava sana.

Harjoituksen säännöllisyys voi siis olla hyvin erilaista erilaisille harjoittelijoille. Mutta yksi tärkeä seikka: harjoituksen säännöllisyys ei tarkoita sitä, että elämä harjoituksen ympärillä tulisi olla tasaista ja säännöllistä. On hyvin helpottavaa päästää irti siitä harhakäsityksestä, että 'sitten joskus' tulisi aika jolloin elämä olisi niin säännöllistä, että harjoitukseen sitoutumisesta tulisi helppoa. Elämästä ei koskaan tule tasaista ja laimeaa sillä samassa suhteessa kuin sitoudumme säännölliseen harjoitukseen, elämä ympärillämme alkaa elää aina vaan villimpänä ja hauskempana.

Kun kaiken kaaoksen keskellä on harjoitus, joka toistuu säännöllisesti, se riittää. Siinä on akseli jonka ympäri voi pyöriä kuin lapsi karusellissa, välillä hitaampaa, välillä kovempaa, mutta aina hymyssä suin!