Työntöapua

Joogafilosofia opettaa monella tavalla elämään parempaa elämää. Yksi tämän filosofian perimmäisiä ajatuksia on keskittyminen oman itsen löytämiseen ja kehittämiseen. Ja se todella tarkoittaa sitä. Keskitymme kehittämään itseämme, emme toisia. Jos ja kun kehitymme, meidän elämäntapamme muuttuu ja pääsemme lähemmäksi kultaista sääntöä.

Joogaopettajani Susanna Helenius, jakoi eilen facessa viisaan ajatuksen:

'It is not your job to make someone believe what you do, instead, help people to discover their own truth about their life.' - Unknown

On hyvä tarjota apua, siihen mihin kukin sitä tarvitsee. (Jos tarvitsen omenan, päärynän saaminen ei auta.) Me voimme kuvainnollisesti auttaa tosia työntämällä, antamalla vauhtia, helpottamalla matkan tekoa. Mutta suunta on jokaisella vapaasti valittavissa ja jokaisen omalla vastuulla.

Kuten kaikkea, tätäkin jaloa ajatusta voi käytännössä, täysin konkreettisesti, harjoitella oman itsensä kanssa asanaharjoituksessa. Kun harjoittelemme älykkäästi, voimme oman kehomme kautta ymmärtää ja kokea filosofiset totuudet yksinkertaisimmillaan.

Kun opimme auttamaan itseämme, opimme auttamaan toisia. Kun annamme itsellemme työntöapua, kulku helpottuu, elämä kevenee ja meistä on iloa enemmän koko ympäristöllemme.

Miten siis?

Kun seisot - työnnä jalkoja maahan, kun hyppäät - työnnä kämmeniä kohti maata. Kun taivutat eteen istuessa - työnnä istuinkyhmyjä ja polvitaipeita maahan sekä vatsaa kohti selkärankaa. Kun nostat käsiä - työnnä lapoja alas. Ja niin edelleen ja edelleen.

Liian helppoa? Noup